13.3.2016

Nintendot, härpäkkeet ja dingeli-dongelit

GPS-pohjaisten loggerien käyttöönotto 1990-luvun alkupuoliskolla loi aivan ennennäkemättömän mahdollisuuden tuottaa erilaista tietoa pilotille. Se käytännössä poisti kokonaan kaksi siihen asti merkittävää osa-aluetta kisa- ja suorituslennoilla: karttasuunnistuksen ja kännepisteiden kuvaamisen.

Samaan aikaan markkinoille löysivät tiensä ensimmäiset PDA:t (Personal Digital Assistant) eli nykyisten älypuhelimien älyosat ja varsin pian nämä kaksi uutta teknologiaa yhdistettiin. Klassinen kokoonpano siihen aikaan oli Compaq iPaq ja WinPilot-ohjelma (itse asiassa jotkut lentävät vieläkin niiden varassa).

Loggerit mahdollistivat myös lentojen tarkistamisen aivan toisella tavalla kuin ennen ja erityisesti ilmatilojen rajat muuttuivat paljon merkittävämmiksi; säännöissähän metrikin sisäpuolella on sisäpuolella ja tuloslaskennallisesti lento päättyy siihen. Tämä luonnollisesti lisäsi vastaavasti myös pilotin tarvetta tietää paikkansa suhteessa ilmatiloihin eikä nykyään juuri kukaan vakavissaan kilpaa lentävä lennä ilman jotain laitetta, olipa se sitten kytketty variometrin karttanäyttöön tai erillinen laite.

Tietoteknisestä taustastani johtuen hurahdin hyvin nopeasti tähän osa-alueeseen. Lensin itsekin pitkään tuolla iPaq WinPilot-yhdistelmällä, joka oli kytketty "Volkkariin" eli Volksloggeriin.

Kehitys ei tuohon kohtaan kuitenkaan pysähtynyt, vaan ennen vuotta 2010 ilmestyi uusi innovaatio, Flarm, parantamaan purjelennon turvallisuutta. Se on järjestelmä, joka hälyttää äänimerkillä ja pienellä näytöllä koneesta, joka voi aiheuttaa törmäysvaaran. Järjestelmä ei ole aukoton, vaan siihen liittyy katvealueita, eikä se ole kaikissa purjekoneissa käytössä, vaikkakin on nykyään SM-kisoissa pakollinen laite.

Siitä saatava datasyöte mahdollistaa paremman kokonaiskuvan ilmatilasta, koska flarmin oma näyttö osoittaa vain suunnan lähimpään "uhkaavaan" kohteeseen, mutta lentotietokoneen näytöllä voidaan näyttää useampi kohde sekä myös etäisyys kuhunkin niistä.

Itse siirryin WinPilotista avoimen lähdekoodin XCSoar-ohjelmaan ja iPaqista Dell Streak 5, kun iPaqin eliniän loppu tuntui olevan lähempänä kuin mikä tuntui mukavalta. Olin jo jonkun aikaa lentänyt kahdella iPaqilla, toisessa WinPilot ja toisessa XCSoar, joten lopettaessani iPaqin käytön, jouduin hankkimaan toisen Dellinkin.

Minulle on varsin usein naureskeltu, kun minulla on kaksi laitetta, mutta olen aina sanonut, että tietotekniikan kautta olen oppinut, että laitteihin tulee vikaa, ennemmin ja/tai myöhemmin eikä silloin backup-laite ole pahasta. Minulla on erilliset virransyötöt kummallekin laitteelle, vieläpä erillään koneen omista sähkösysteemeistä.

Aiemmin koneessa tuntui olevan metritolkulla erilaista piuhaa akkujen ja jakoboksien välillä, eivätkä kaikki viritykset olisi olleet aivan turvallisimmasta päästä esimerkiksi mahdollisessa hyppytilanteessa. Onneksi suomalainen Soatronic valmistaa ja myy näppäriä Bluetooth-lähettimiä, joilla suurimmasta osasta piuhoja pääsee eroon. Minulla on pääasiallisesti lentämässäni koneessa flarm kytketty LX 166-laskimeen, josta sitten on ketjutettu kaksi 5V:n BT-lähetintä, jotka kommunikoivat kumpikin oman Dellinsä kanssa.

Dellien sähkönsyöttö on taas toteutettu parilla erillisellä 7000 mAh lisäakulla ja lyhyillä (30cm) USB-johdoilla. Lisäksi omana varaloggerina lennoilla kulkee mukana Nano3, josta myös saa Bluetoothina sijaintitiedon toiselle Dellille, jos ensisijaiselle ratkaisulle tapahtuu jotain.

Tässä ei ole kaikki härpäkkeisiin liittyvä asia, vaan tulen jatkamaan aiheesta (kyllästymiseen asti?) tulevissa blogikirjoituksissani.

5 kommenttia:

  1. Itsekin XCsoar sovellusta käyttävänä ja mittarit yms. siihen liitettynä kiinnostaa, että montako kertaa on laitteet pettäneet? Eli kuinka usein on varalaitetta tarvinnut? Hankin itselleni pää laitteeksi Wayteqin X995bt android navigaattorin, mutta puhelin on mukana nyt tulevaisuudessa myös.

    VastaaPoista
  2. Ongelmat näiden kanssa on lähinnä liittyneet virransyöttöön. Jos maassa on kuuma ilma, ja jos kabiininpeittoa ei ole saattaa laite lämmetä niin, ettei ota enää sähköä vastaan. Ilmassa onneksi harvemmin niin käy (vaikka on niinkin käynyt).

    iPaqien kanssa kävi kyllä monia kertoja niin...

    Murphyn lain mukaan ongelman todennäköisyys kasvaa käänteisesti varalaitteiden määrään, joten se varalaite kannattaakin pitää messissä vaikka vain ehkäisemässä päälaitteen ongelmia :P

    VastaaPoista
  3. Visa-Matti15.3.2016 10.12

    GPS tallenusta käytettiin ensimäisen kerran FAI cat 1 kisoissa Borlängen MM kisoissa 1993. Siellä oli 10 Cambridgen laitetta näytillä ja herrat Smith, Strachan ja Gartner löivät järjestäjän kanssa vetoa että he pystyvät laskemaan tulokset noista kymmenestä GPS tiedostosta nopeammin kuin organisaatio kymmenestä filmistä ja barosta. Aikaa meni lähemmäs puoli tuntia mutta tulos vakuutti IGC:n edustajat silti niin hyvin että seuraavissa MM kisoissa Uudessa Seelannissa GPS olikin jo pääasiallinen dokumentointiväline.

    VastaaPoista
  4. Millaiset screen layoutit sinulla on XCSOARissa käytössä eri tilanteissa?

    Millaiset infoboxit ovat käytössä esim. löttöstelykruisailuun, AAT:lle, normaalille tehtävälle, termikkiin, loppuliukuun, GP:hen, jne.

    Aihe on toki laaja.

    Ari

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Teen tuostakin jossain vaiheessa oman kirjoituksensa, mutta sitä ennen on ainakin muutama muu juttu tulossa. Löttöstelykruisailua ei edes ole tai ainakin kutsun sitä OLC:ksi :P

      Poista