Toukokuussa on kuitenkin tullut lennettyä oikein mukavasti - ajoin erinomaisissakin keleissä.
Viime kesän Räyskälä Mastersin aikana tuli jollain tasolla päätettyä, että yrittäisin hommautua sisarkilpailuun Ruotsiin, Uppsala Mastersiin. Niinpä sitten vuodenvaihteessa ilmoittauduin ja kevään aikana hiukan hankalalta vaikuttanut majoituskin lopulta järjestyi omin eväin - eli omalla asuntoautolla.
Niinpä siten kisaa edeltävän torstai-illan laivalla oli puolen tusinaa putkikuntaa Naantalin satamassa Finnlinesin lautalle jonossa ja lopulta lauttaankin. Laiva lähti Suomesta 21.30 ja saapui Kapellskäriin aamulla 7.15. Kun matkaan kuului vielä sekä illallinen, että aamupala, olisi nukkumisen puolesta hiukan pidempikin matka-aika kelvannut.
Kapellskäristä ajoimme vajaassa kahdessa tunnissa kisapaikalle, Sundbron lentokentällä. Kenttä sijaitsee vain muutaman kilometrin päässä Uppsalan isommasta kentästä, jossa on ainakin jonkun verran sotilastoimintaa. Siitä huolimatta Sundbrossa voidaan nousta 1850 metrin korkeuteen, joskin sivusuunnassa ilmatila on aika ahdas, periaatteessa kiellettyyn ilmatilaan voi joutua ajamalla hiukka laajemman laskukierroksen. En vain jotenkin osaa kuvitella yhtä joustavaa ratkaisua kotimaisten kenttiemme läheisyyteen.
Vaikka perjantain aikana olisi voinut (ja ehkä olisi pitänytkin) käydä hiukan ilmassa tutustumassa alueeseen, päätin kuitenkin (jos nyt juupas-eipäs-häilymistä voi sanoa päättämiseksi) väsymyksen takia jättää lentämisen väliin.
Leirialue oli lentokenttäalueella, joka oli lähinnä peltoa. Sähköä löytyi, mutta sähkökatkoja oli riittävästi varsinkin muutamana ensimmäisenä päivänä. Räyskälään verrattuna kaikki tapahtui kuitenkin melkoisen tiiviissä tilassa, joka loi mukavaa tunnelmaa. Kentällä oli saatavana ruokaa ja jopa sauna - ihan kivakin, varsinkin sen jälkeen kun Suomen purjelentomaajoukkue lahjoitti saunaan löylynheittovehkeet ja uudet kiuaskivet.
Lauantai 10.6 oli ensimmäinen kisapäivä, mutta illalla tuli tieto, ettei gridata (eli viedä koneita kiitoradalle lähtöryhmitykseen) ennen briefingiä. Briefingissä kerrottiin, että katsotaan vielä toisen briefingin verran asiaa, mutta siellä oli sitten pakko perua päivä Racing-luokassa (jossa siis itse lensin). Open-luokalle annettiin tehtävä ja koneet vietiin kentälle, jossa sitten hinausten alkamista siirrettiin vähän kerrassaan, kunnes vähän ennen kello 14 päivä peruttiin myös siinä luokassa.
Itse vaihdoin koneen tehtaalla käyneen flarmin lainalaitteen tilalle ja sitten tutustumaan Uppsalaan.
11.6. Ensimmäinen kisapäivä
Sunnuntai 11.6. oli sitten ensimmäinen varsinainen lentopäivä. Hinaukset pääsivät käyntiin 11.15 ja itse noin 10 minuuttia myöhemmin ilmaan.Pääsin vähän nihkeästi ylös, muttei mennyt liian jännäksikään. Keli ei vetänyt kovin korkealle, joten aina välillä kävin hinauskorkeudenkin alapuolella. Parhaimmillaankin kävin vain noin 900 metrin korkeudessa ennen lähtöä.
Niinhän siinä sitten kävi, että kun ensimmäiset lähtivät jo reitille, tappelin 200-300 metriä alempana. Lopulta näin AJ:n lähtevän hiukan ylempänä ja kun en tuntunut pääsevän ylös, lähdin perään ylittäen lähtölinjan juhlavasti noin 600 metrin korkeudessa. AJ meni edellä ja minä perässä, kunnes oli pakko kääntyä, kun ainoat laskupaikat olivat takasektorissa. Juuri kun sain pulkan käänneettyä huomasin AJ:n osuvan nostoon...
No, enää ei voinut takaisinkaan mennä, vaan käänsin koneen kohti hyvän näköistä peltoa samalla haravoiden maastoa. Pieniä kuplia löytyi, ja niissä meni aikaa, lähinnä pitäen konetta ilmassa. Myös 2W pyöri samoilla seuduilla. Lopulta sitten noin 175 metrin korkeudella tunsin hiukan tukevamman oloisen noston oikealla puolella. Uppsala Mastersissa on sääntö, että alle 10 kilometrin sisällä kisakentästä kaarretaan vain vasempaan. En edes tarkistanut etäisyyttä, vaan kone tiukasti oikeaan kaartoon ja pääsin kuin pääsinkin ylös, samoin kuin samaan nostoon tullut 2W.
Nostossa pyöriessä tuuli sorti koko ajan lähemmäksi kielletyn ilmatilan rajaa. Onnistuin löytämään vielä toisen noston ja sitten uudestaan reitille. Keli oli kuitenkin ehtinyt mädäntyä ja noin 600 metrissä käännyin takaisin, kun edessä ei näkynyt yhtään toimivan näköistä pilveä - eikä juuri peltojakaan. Niitä oli (jälkiviisaana voin kertoa) kyllä hyvin, mutta en oikein nähnyt niitä matalalta. Niinpä käännyin takaisin. Yritin vielä löytää noston ja päästä korkeammalle, mutta en löytänyt oikein mitään käyttökelpoista ja niinpä sitten tulin masentuneena laskuun kentälle.
Suurin osa piloteista jäi alkumatkalle, mutta kymmenen lensi kuitenkin tehtävän läpi ja niinpä toive siitä, ettei kisapäivää tule (siis toive ihan itsekkkäästä näkökulmasta) ei sekään mennyt läpi. Ainoa positiivinen seikka omalta kannaltani oli, että päivävoittajakin sai vain 149 pistettä, joten saamani kokonaiset 10 pistettä eivät välttämättä pilaisi koko kisaa. Suurin osa niistä, jotka pääsivät ensimmäiselle alueelle, lensivät tehtävän läpikin.
Ensimmäisestä päivästä ei siis jäänyt juuri mitään käteen, iso harmistus ja pettymys omaan tekemiseen ja lommo itseluottamukseen. Pisteitä tuli tosiaankin vain 10 ja sijoitus 27. 28 pilotin joukossa. Päivävoiton vei suomalainen KXI (oikeasti KX, mutta kun kisoissa oli myös ruotsalainen KX, piti tunnusta entrata teipillä) tosin jakaen sen 8K:n kanssa. Suomalaisista AM oli toinen läpilentänyt kolmannella sijallaan, muut suomalaiset jäivät ensimmäiselle välille.
Kiitos kertomuksesta, lisää saa pistää, näitä ei liikaa löydy kisoista.
VastaaPoista